Jäniksenajokoe

Ajokoe (jäniksenajokoe)

Ajokokeeseen (jäniksenajokoe, AJOK/BEAJ) saavat osallistua Kansainvälisen kenneljärjestön (FCI) ajavien koirien roturyhmään kuuluvat rodut. Käytännössä kokeissa käy Suomen Ajokoirajärjestön ja Suomen Beaglejärjestön alaiset rodut.

Ajokokeita on kehitetty mahdollisimman paljon metsästyksen omaiseksi. Tällä hetkellä ajokokeet ovat yksipäiväisiä. Kun ajokoe pidetään kaksipäiväisenä, kuten esimerkiksi Kilpa-ottelu, niin se järjestetään kahtena peräkkäisenä yhden päivän kokeena. Vuonna 2005 hyväksyttiin ajokokeeseen myös ns. "pitkä koe" eli kahden viikon koe. Tässä pitkässä kokeessa koiranomistaja voi itse valita päivän ja maaston, jolloin ja missä koira suorittaa kokeen.

Ajokokeessa ajokoiralla on hakuaikaa 240 minuuttia. Sen kuluessa ajokoiran pitäisi saada kaksi ajoa koepäivän aikana. Kumpikin ajoerä on 120 minuuttia eli kaksi tuntia. Ajoerän ajoaika lasketaan siten, että 120 minuutista vähennetään kaikki yli viisi minuuttia kestäneet hukat.

Ajokokeessa ajokoira saa ajoajasta enintään 70 pistettä (70 x ajominuuttien määrä: 240). Lisäksi se saa enintään 30 pistettä eri ominaisuuksista (haku, haukku ja ajotaito). Määrätietoinen ja tarmokas, yöjäljellä nopeasti ajoon johtavasta hausta saa korkeimmat pisteet. Haukun tärkein ominaisuus on kuuluvuus. Ajotaidon valtteja ovat ajovarmuus, hyvä estetyöskentely ja ajon etenevyys.

Ajokoira voi saada myös tappiopisteitä: hakulöysyydestä 0-10 ja ajolöysyydestä 0-10. Tappiopisteitä hakulöysyydestä tulee, jos se haukkuu jäniksen yöjäljellä eli haukkuu ennen kuin ajo alkaa. Ajolöysyydestä niitä annetaan, jos ajokoira haukkuu ilman jälkeä, kertaa jo ajamaansa jälkeä tai ajaa takajälkeen. Mikäli tappiopisteisiin johtanut virhe on suuri, voidaan ajokoira sulkea kokeesta.

Ajokoiran suurin pistemäärä voi olla 100. Yksikään ajokoira ei ole koskaan saavuttanut sataa pistettä.

Palkintosijoihin oikeuttavat pisteet

Suuret ajokoirat:

·         1. palkinto 75

·         2. palkinto 60

·         3. palkinto 50

Beaglet ja eestinajokoirat:

·         1. palkinto 60

·         2. palkinto 50

·         3. palkinto 40

Käyttövalionarvon ajokoira saavuttaa ajamalla ajokokeessa neljä ykköspalkintoa vähintään kahden eri koekauden aikana. Kaksi ykköspalkinnoista tulee olla saavutettu paljaan maan kelillä ja myös lumikelillä.

Ajokokeissa ei vahingoiteta ajettavaa riistaeläintä.

 

Dreevereiden ajokoe

Dreevereille, kuten muillekin metsästyskoirarodulle, järjestetään omia käyttökokeita. Dreevereiden käyttökokeen nimi on Dreevereiden ajokoe (DRAJ). Tämän koemuodon säännöt ovat sellaisenaan olleet voimassa vuodesta 1977 lähtien.

Dreeveri on yksi monista Suomessa käytetyistä ajokoirista. Kokonsa ja ajotapansa puolesta se sopii erityisen hyvin pienille tai keskisuurille metsästysalueille.

Suomessa dreeveriä käytetään jäniksen ja ketun metsästykseen. Kokonsa puolesta sitä ei maassamme saa käyttää esimerkiksi kauriin tai peuran ajattamiseen.

Yleistä

Ajokokeiden tarkoitus on arvostella dreeverien käyttöominaisuuksia ajavana koirana metsästysolosuhteissa. Tarkoitus on saada tietoa jalostusta varten ja tarjota harrastajille kilpailu- ja yhteistoimintamahdollisuuksia. Ajoeläiminä ovat jänis ja kettu. Kokeet ovat käytännössä aina yksipäiväisiä (SM-koe on poikkeus).

Kokeisiin saa osallistua rekisteröidyllä dreeverillä, basseteilla tai saukkokoiralla, jonka rokotukset ovat kunnossa ja joka on tunnistusmerkitty joko tatuoimalla tai mikrosirulla.

Kilpailuluokkia on kaksi: avoin luokka ja voittajaluokka. Kun koira on saanut avoimessa luokassa 1. palkinnon, se siirtyy voittajaluokkaan.

1.8.2012 alkaen voi avoimen luokan kokeen suorittaa myös ns. pitkänä kokeena.

Koira saa osallistua avoimeen luokkaan ilman näyttelytulosta, voittajaluokkaan osallistumiseen vaaditaan näyttelytulos. Kokeisiin ei saa osallistua tarttuvaa tautia sairastava koira, kiimainen narttu eikä narttu 30 vuorokautta ennen penikoimista eikä 42 vuorokautta sen jälkeen.

Kokeen kulku

Kokeessa on ylituomari, joka valvoo, että koe sujuu sääntöjen mukaan. Jokaiselle koiralle arvotaan koemaasto ja tuomarit: avoimessa luokassa yksi tuomari, voittajaluokassa kaksi tuomaria. Mukana voi olla myös palkintotuomariharjoittelijoita.

Koiranohjaajana voi toimia muukin henkilö kuin koiranomistaja.

Kokeessa arvostellaan sekä koiran haku että ajo.

Hakuerä kestää 2 tuntia. Avoimessa luokassa on yksi hakuerä sekä tarvittaessa yksi ylimääräinen hakuerä. Voittajaluokan koiralla on kaksi hakuerää sekä tarvittaessa ylimääräinen erä.

Hakevaa koiraa ei saa auttaa jäniksen tai ketun liikkeelle saamisessa.

Koira saa ajaa ajoeläintä 120 minuuttia, minkä jälkeen erä päättyy. Hyväksytty ajoaika saadaan vähentämällä ajoajasta yli 5 minuutin hukat. Yli 40 minuutin hukka on ns. "kenraalihukka", jonka jälkeen ajoerä on lopetettava. Koiraa ei saa häiritä ajon ja hukan aikana.

Dreevereiden kettukokeessa (DKAJ) on yksi ajoerä, jonka pituus on 120 minuuttia.

Arvosteluperusteet

Koiran ominaisuudet arvostellaan asteikolla 1-5 (1 = heikko, 2 = välttävä, 3 = tyydyttävä, 4 = hyvä ja 5 = kiitettävä) seuraavissa asioissa: haku, ylösotto (jäljen löydyttyä), ajovarmuus ja hukkatyöskentely, haukku (haukkupisteet), haukun luonne, tottelevaisuus ja yhteistyö ohjaajan kanssa sekä kokonaisvaikutelma.

Parhaan käsityksen ajokoesäännöistä saa osallistumalla palkintotuomarikurssille. Kursseja järjestetään vuosittain yleensä syksyisin joka kennelpiirissä. Tietoja kursseista voi kysellä aktiiviharrastajilta tai katsoa esimerkiksi Dreeveri-lehdestä tai Koiramme-lehdestä.

Kurssi on hyödyllistä käydä pentua hankkiessaan. Kurssin tiedoista on hyötyä myös oman koiran opettamisessa metsästys- ja koekumppaniksi. Koejärjestäjät auttavat yleensä mielellään alkuun ajokoeharrastuksessa.

Ketunajokoe

Ketunajokokeeseen saavat osallistua kansainvälisen kenneljärjestön FCI:n ajavien koirien roturyhmään kuuluvien rotujen koirat.

Ketunajokoe on kehitetty muistuttamaan metsästystilannetta. Ketunajokoe on yksipäiväinen. Kun ketunajokoe pidetään kaksipäiväisenä, kuten esimerkiksi Kettukilpa, se järjestetään kahtena peräkkäisenä yhden päivän ketunajokokeena.

Ajokoiran työskentelyaika ketunajokokeessa on enintään seitsemän tuntia. Se muodostuu haku- ja ajotyöskentelystä. Hakutyöskentelyaika on enintään neljä tuntia ja ajotyöskentelyaika kolme tuntia. Ajotyöskentelyaikana ajokoira voi saada ajoaikaa enintään 120 minuuttia. Ketunajossakin ajoajasta vähennetään yli viiden minuutin hukat.

Ajokoira voi ketunajokokeessa saada ajoajasta enintään 30 pistettä (neljä ajominuuttia antaa yhden pisteen), ominaisuuspisteitä yhteensä enintään 70 pistettä. Suurin pistemäärä on sata.

Ominaisuuspisteitä annetaan seuraavasti

·         Haku - hakuvarmuus ja tehokkuus 1-10

·         hakunopeus ja eteneminen 1-10

·         metsästysinto ja hakusitkeys 1-10

·         hakutyöskentelyn yleisvaikutus 1-10

·         Ajo - ajon sujuvuus ja nopeus 1-10

·         metsästysinto ja ajotyöskentelyn yleisvaikutus 1-10

·         Haukku - haukku 1-10

Palkintosijoihin oikeuttavat pisteet

·         1. palkinto 75

·         2. palkinto 60

·         3. palkinto 50

Käyttövalionarvon ajokoiran saavuttaa ajamalla ketunajokokeessa neljä ykköspalkintoa vähintään kahden eri koekauden aikana.

Ketunajokokeissa ei vahingoiteta ajettavaa riistaeläintä.

 

Mäyräkoirien ajokoe

Mäyräkoirien ajokokeiden tarkoituksena on mäyräkoirien ajo-ominaisuuksien selville saaminen jalostusta varten, harrastustoiminnan kehittäminen sekä kilpailumahdollisuuden tarjoaminen.

Ajokokeeseen saavat osallistua 9 kk täyttäneet mäyräkoirien roturyhmään kuuluvat koirat.

Koira saa kilpailla ajokokeissa ilman näyttelytulosta kunnes se on saavuttanut yhden mäyräkoirien ajokokeen (MÄAJ) 1. palkinnon.

Historiaa

Ajokoetoiminta aloitettiin Suomessa Ahvenenmaalla vuonna 1960 (Ruotsissa vuonna 1941). Samana vuonna tulivat käyttöön ensimmäiset säännöt. Viimeisimmät säännöt on otettu käyttöön v. 2002. Tällä hetkellä ajokoetoiminta kattaa lähes koko maan, painottuen eteläisempään Suomeen.

Metsästys

Mäyräkoira on pienten metsästysalueiden koira. Alussa koiraa käytettiin jäniksen metsästykseen. Ahvenanmaalla kauriskannan nopeasti lisääntyessä alettiin mäyräkoiraa käyttämään myös kauriin metsästyksessä.

Mantereella metsästyslain muuttuessa v. 1993 myös peuranmetsästys mäyräkoiralla tuli mahdolliseksi. Kauriin levittäytyessä voimakkaasti mantereelle on mäyräkoiran käyttö lisääntymässä ko. metsästykseen.

Myös kettua metsästetään ajavalla mäyräkoiralla jonkin verran. Metsästysasetus kieltää säkäkorkeudeltaan yli 28 cm koiria käyttämästä hirvieläinten ajometsästykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rotuna mäyräkoira on ainoa sallittu.

Ajokokeet

Kokeen sallitut ajoeläimet ovat: jänis, kettu, metsäkauris, japanin-, kuusi- ja valkohäntäpeura.

Kokeessa kilpaillaan avoimessa luokassa; kolmen ykköstuloksen jälkeen koira saavuttaa ajokäyttövalion arvon (KVA-A). Koe muistuttaa hyvin pitkälle metsästystilannetta.

Koira lasketaan maastoon etsimään jotain edellä mainittua ajoeläintä. Eläimen löydettyään koira seuraa sitä haukkuen. Ajoerän pituus riippuu ajoeläimestä. Ajoeriä on kokeessa kaksi. Kahden erän kokonaisaika on jäniksellä 90 min., muilla 120 min.

Kokeessa arvostellaan pistein kahdeksaa eri ominaisuutta sen lisäksi ajoaika antaa pisteitä. Maksimipistemäärä on 100.

Koelajissa kilpaillaan vuosittain Suomen mestaruudesta, josta virallinen titteli M-vv, esim. vuoden 1998 mestari merkitään M-98.

Rekisteröinnit ja koesuoritukset

Normaalikokoisia mäyräkoiria rekisteröidään vuosittain n. 800. Koekäyntejä, jotka ovat voimakkaasti lisääntymässä, vuosittain on n. 200.